Turkkilainen Julide Acar tuli Suomeen 2,5 vuotta sitten, kun hänen miehensä tuli töihin Nokialle Espooseen. Neljän kuukauden Suomessa olon jälkeen Julide meni ensimmäiselle suomen kielen kurssilleen Helsingin yliopistoon. Kurssi kokoontui kerran viikossa 1,5 tuntia ja siellä hän oppi suomen kielen sanastoa ja rakenteita. Omaa puhettaan suomen kielellä Julide kuuli ensimmäisen kerran vasta kun hän pyrki työväenopiston suomen kielen kurssille.  Julide on syntynyt vuonna 1974 ja hänellä on 5 v. poika. Turkissa hän opiskeli yliopistossa terveysalaa kaksi vuotta ja valmistui laboratoriohoitajaksi. Hän ehti olla yhteensä 14 vuotta töissä biokemian laboratoriossa yliopistolla ja suuren pankin työterveysasemalla ennen Suomeen tuloaan.

Julide pääsi Taitoprofiilien kurssille kun hän oli ollut Suomessa n. puolitoista vuotta. Julide osallistui neljä moduulia käsittäneeseen kotoutumiskoulutukseen Espoossa. ”Kurssi oli ihana, siellä puhuttiin paljon ja opettajat olivat ihania, ystävällisiä ja auttoivat aina. Kivoja päiviä kurssilla olivat retket Matinkylän rannalle sekä yhteiset juhlat, joihin kaikki toivat oman maansa ruokaa. Ryhmä oli monikulttuurinen, mukana oli ihmisiä mm. Vietnamista, Virosta, Venäjältä, Intiasta, Brasiliasta, Bangladeshista ja Pakistanista ja se oli kivaa. Tapaamme toisiamme vieläkin, vaikka kurssi on jo loppu.” Julide kertoo säteillen.

Suomen kielen oppiminen on Juliden mielestä erittäin tärkeää, koska sen kautta voi päästä tekemään oman alan töitä. Arkipäivässä kielitaito helpottaa, koska sen avulla voi hoitaa omat asiat itse ilman tulkkia tai apua. Nykyisin Julidelta onnistuu itsenäisesti arkipäivän asioiden hoitaminen Kelan lomakkeiden täyttämisestä päiväkodin kasvatuskeskusteluihin asti.  ”Uskallan puhua nyt enemmän, aluksi vain kuuntelin mutta opettajat koko ajan kannustivat puhumaan ja myös hoitamaan tilanteita ilman tulkkia.

Opin kieltä, jota tarvitsen arkipäivänä - monikon partitiivi on vielä hankalaa, mutta lainasin kirjastosta kirjan ja opiskelen kotona ahkerasti. Turkin kielessä on samanlaisia rakenteita kuin suomen kielessä ja tämä helpottaa esimerkiksi sijamuotojen oppimisessa ja sanojen taivutuksessa.” Julide kertoo.

Julide on hakenut ammattitutkinnolleen rinnastamispäätöstä Valvirasta jo puolitoista vuotta sitten. Rinnastamiseen vaaditaan kuitenkin suomen kielen taitotaso 3 tai 4. Maaliskuussa hän osallistui yki-testiin, jonka tulokset tulevat toukokuussa. Jos taitotaso on riittävä, päätöksen jälkeen myös rinnastaminen etenee ja Julide saa virallisen pätevyyden ammattinsa harjoittamiseen Suomessa. Tämä olisi Julidelle erittäin hyvä asia, koska Taitoprofiilien kurssin kautta suoritettu työharjoittelu Medixin laboratoriolla poiki kesätyöpaikan, jonka jälkeen Juliden toivotaan jatkavan laboratoriossa ensin sijaisena ja jatkossa mahdollisesti vakituisena työntekijänä.

 ”Kuunteleminen on kielen oppimisessa tärkeää. Lainasin kurssin aikana kirjastosta suomen kielen cd-levyjä, joita kuuntelen i-podin kautta kun teen ruokaa, liikun bussilla tai metrolla tai milloin vain. Kuuntelemalla oppii tietämään eron kirjakielen ja puhekielen välillä sekä käyttämään sanoja oikeassa yhteydessä. Katson myös televisiosta ja netistä suomenkielisiä uutisia, koska haluan koko ajan kehittää kielitaitoa. Puhun välillä suomea myös poikani kanssa, joka oppi päiväkodissa puhumaan suomea puolessa vuodessa ja puhuu nyt todella hyvin. Täytyy itse haluta oppia ja harjoitella kovasti.” kertoo Julide, kun kysyn salaisuutta hänen hyvään suomen kielen taitoonsa.